Lyseonpuiston lukiossa toimii kaksi oppilaskuntaa, toinen Ruokasenkadulla ja toinen Siljotiellä. Koulu tuli vuonna 2005 valituksi
Suomen toiseksi aktiivisimmaksi lukioksi. Lyseonpuiston lukion oppilaskunta on
näkyvä osa kouluyhteisöä monien erilaisten tempausten, teemapäivien ja
tapahtumien kautta sekä toimimalla opiskelijoiden äänitorvena koulun sisällä.
Oppilaskunnan säännöllisiin
tempauksiin kuuluvat musiikkipäivät, väri- ja teemaviikot sekä viihdykkeen
järjestäminen jouluisin, vappuisin ja muina merkkipäivinä. Suurin yksittäinen
tapahtuma on Lyska-viikko, jonka puitteissa tapahtuu monenlaista
hyväntekeväisyysiltamista ryhmähenkikilpailuihin. Kuluvana vuonna
oppilaskunnalla on myös yksi laajamittainen projekti käynnissä, Koulu Afrikkaan-
hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa koulu Kongoon.
Lyseonpuiston lukion oppilaskunta on aktiivinen koulun sisällä vaikuttaja ja edunvalvoja. Opiskelijoiden
mielipiteiden ja palautteen kuulemisesta huolehditaan kuukausittain
kokouksissa, joissa kaikki koulun ryhmät ovat edustettuina. Oppilaskunnalla on
myös edustus useissa koulun sisällä toimivissa työ- ja sidosryhmissä, joissa opiskelijoiden
äänen kuulumisesta huolehtii oppilaskunnan hallitus.
Oppilakunnan hallitus on oppilaskunnan
moottori, joka vastaa oppilaskunnan käytännön toiminnasta. Ruokasenkadun hallituksessa on
kaudella 07-08 kymmenen demokraattisesti lukuvuoden alussa valittua jäsentä,
joilla jokaisella on oma vastuualueensa, jota he hoitavat. Oppilaskunnan
puheenjohtajana toimii kaudella 07-08 Ville Aula, joka vastaa myös edunvalvontatoiminnasta,
varapuheenjohtajan virkaa hoitaa Teppo Säkkinen, joka toimii myös yhtenä Koulu
Afrikkaan- hankkeen avainhenkilöistä. Muut hallituksen jäsenet ovat Jari Hast,
Riikka Arola, Sebastian Sunnarborg, Justus Mutanen, Visa Pietilä, Joanna Tervo, Ella Soldan
ja Anselmi Valasmo. Hallituksen jäseniin voi ottaa milloin tahansa yhteyttä,
kun on kysyttävää tai jotain muuta kouluun liittyvää asiaa.
Lyseonpuiston lukiossa toimii myös abitoimikunta ja
wanhojentanssi-toimikunta, jotka toteuttavat ja ideoivat oman erikoisalueensa
toimintaa ja ohjelmaa. Lisäksi koulussa on Tutor-toimintaa, joka auttaa
ensimmäisen vuosikurssin oppilaita sopeutumaan lukioon ja ryhmäyttää ykkösten
perusryhmiä. Yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa nämä tahot muodostavat
kokonaisuuden, oppilaskunnan, jonka osana jokainen opiskelija voi tuntea
olevansa.